Päivitetty 12. lokakuuta 2026
Putkiremontissa eli linjasaneerauksessa uusitaan rakennuksen vesijohdot ja viemärit. Se on taloyhtiölle suuri hanke, ja osakkaat maksavat sen.
Kuka vastaa
Asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiö vastaa rakennuksen perusjärjestelmistä, kuten lämmitys-, sähkö-, vesi-, viemäri- ja ilmanvaihtojärjestelmistä. Putket kuuluvat siis yhtiön vastuulle, ja yhtiö kattaa kustannukset osakkailta perittävillä vastikkeilla.
Osakas vastaa huoneiston sisäosista. Kun putkiremontti vahingoittaa niitä, yhtiö korjaa ne ajankohdan perustasoon. Perustasoa parempi varustelu, esimerkiksi kalliimmat laatat, on osakkaan oma valinta.
Jos osakkaan aiemmin tekemä työ, esimerkiksi aiemmin uusittu kylpyhuone, vähentää yhtiön kustannuksia, yhtiökokous päättää osakkaan vastikkeen alentamisesta. Alennus on enintään yhtiön säästö tai osakkaan osuus kustannuksista sen mukaan, kumpi on pienempi.
Mitä se maksaa
Isännöintiliitto on tehnyt putkiremonttikyselyn 17 kertaa, viimeksi toukokuussa 2026. Siinä isännöitsijät kertovat viimeisimmän perinteisen putkiremonttinsa kokonaiskustannukset asuinneliötä kohden. Mediaanit koko maassa ja pääkaupunkiseudulla (PK-seutu) olivat:
| Kysely | Koko maa | PK-seutu |
|---|---|---|
| 2024 | 832 €/m² | 1 038 €/m² |
| 2025 | 850 €/m² | 1 128 €/m² |
| 2026 | 890 €/m² | 1 000 €/m² |
50 neliön asunnolle 890 euroa neliöltä on noin 44 500 euroa ja 1 000 euroa neliöltä 50 000 euroa. Luvut ovat mediaaneja 131 isännöitsijän kyselystä, ja heistä 77 kertoi viimeisimmästä hankkeestaan. Yksittäinen talo voi siis tulla selvästi kalliimmaksi tai halvemmaksi.
Suurin osa kyselyn hankkeista tehtiin 1970-luvun (39 %) ja 1980-luvun (25 %) taloissa.
Kuinka yleistä se on
Tilastokeskus kysyy taloyhtiöiltä joka vuosi niiden suunnittelemista suurista remonteista. Vuonna 2025 taloyhtiöistä 6 prosenttia suunnitteli käyttövesijärjestelmän uusimista kolmen vuoden sisällä ja 15 prosenttia kymmenen vuoden sisällä. Viemäreiden osalta osuudet olivat 4 ja 12 prosenttia.
Miten se maksetaan
Samassa kyselyssä 92 prosenttia hankkeista rahoitettiin taloyhtiön lainalla. Kukin osakas maksaa silloin osuuttaan lainasta kuukausittain rahoitusvastikkeella, kuten oppaassa Velaton hinta, yhtiölaina ja rahoitusvastike kerrotaan.
Esimerkki: 50 neliön asunnon osuus lainasta on 44 500 euroa. Oletetaan laina-ajaksi 25 vuotta ja koroksi 3,5 prosenttia. Rahoitusvastike on silloin noin 223 euroa kuukaudessa, ja korkoja kertyy 25 vuodessa noin 22 000 euroa. Jos yhtiö sen sallii, voit maksaa osuutesi kerralla ja välttää nämä korot. Isännöitsijä kertoo, milloin yhtiö ottaa tällaisia suorituksia vastaan.
Kotitalousvähennystä ei saa työstä, joka kuuluu taloyhtiön vastuulle ja maksetaan vastikkeilla. Vähennyksen saa remontin aikana itse tilatuista lisätöistä, esimerkiksi ylimääräisestä kylpyhuoneen laatoituksesta, kun sovit työstä suoraan tekijän kanssa ja maksat laskun suoraan tekijälle.
Remontin aikana
Vuoden 2026 kyselyssä itse remonttityöt kestivät keskimäärin noin puoli vuotta. Kaikki kylpyhuoneet uusittiin tai kunnostettiin 45 prosentissa hankkeista, osa 19 prosentissa ja ei yhtään 32 prosentissa. Putkistossa esiin tulleet vuodot olivat vaikuttavin syy aloittaa remontin suunnittelu.
Yhtiön on ilmoitettava osakkaille ja asukkaille riittävän ajoissa kunnossapitotöistä, jotka vaikuttavat huoneiston käyttöön.
Jos asut vuokralla
Putkiremontti koskee vuokralaista siinä missä omistajaakin: vesi, kylpyhuone ja keittiö voivat olla poissa käytöstä, kun huoneistossa tehdään töitä.
- Vuokranalennus. Taloyhtiön remontti on tyypillinen syy vuokranalennukseen. Vuokralaisella on oikeus vuokran kohtuulliseen alennukseen siltä ajalta, jona huoneisto ei ole vaadittavassa kunnossa, ja vapautukseen vuokrasta siltä ajalta, jona huoneistoa ei voi käyttää lainkaan. Oikeus lasketaan päivästä, jona ilmoitat haitasta vuokranantajalle, joten ilmoita kirjallisesti heti, kun haitta alkaa.
- Sovi alennuksesta. Alennuksesta sovitaan vuokranantajan kanssa. Älä alenna vuokraa tai jätä sitä maksamatta omin päin.
- Vuokrasuhteen päättäminen. Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen voi irtisanoa kuukauden irtisanomisajalla, katso Vuokrasopimus. Määräaikainen sopimus on voimassa loppuun asti, ellet sovi vuokranantajan kanssa toisin. Joissain tilanteissa vuokralainen voi myös purkaa sopimuksen.
- Ennen kuin allekirjoitat. Kysy vuokranantajalta, onko taloyhtiössä tulossa putkiremontti ja milloin. Omistajat saavat kunnossapitotarveselvityksen joka vuosi, joten vuokranantaja voi selvittää asian. Selvästi alueen muita halvemmalle vuokralle voi olla monta syytä, ja tuleva remontti on yksi, jota kannattaa kysyä. Vuokria voi verrata kartalla.
Ennen kuin ostat
- Kunnossapitotarveselvitys. Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle joka vuosi kirjallisen selvityksen seuraavan viiden vuoden kunnossapitotarpeesta, joka vaikuttaa olennaisesti huoneistojen käyttöön, vastikkeisiin tai muihin asumiskustannuksiin. Hallitus kertoo myös jo tehdyistä huomattavista kunnossapito- ja muutostöistä ja niiden ajankohdista.
- Isännöitsijäntodistus. Siitä käyvät ilmi yhtiön taloudellinen tila sekä yhtiön tiedossa olevat seikat rakennusten ja huoneiston kunnosta.
- Velaton hinta. Siihen sisältyvät vain yhtiön jo olemassa olevat lainat. Suunniteltu mutta vielä rahoittamaton remontti lisää kulujasi myöhemmin.
Vastikkeet rakennusvuoden mukaan
Tilastokeskus julkaisee taloyhtiöiden perimät pääomavastikkeet neliötä kohden rakennusvuoden mukaan. Kerrostaloyhtiöissä ne olivat vuonna 2025:
| Rakennusvuosi | Pääomavastike, €/m² kuukaudessa |
|---|---|
| Ennen vuotta 1960 | 2,17 |
| 1960–1969 | 2,34 |
| 1970–1979 | 1,54 |
| 1980–1989 | 0,85 |
| 1990–1999 | 0,65 |
| 2000–2009 | 0,47 |
| 2010 alkaen | 6,71 |
Luvut kattavat sen osan vastikkeista, jonka yhtiöt kirjaavat tuotoksi. Kirjanpidossa rahastoidut vastikkeet eivät ole mukana. Vuodesta 2010 alkaen rakennetut talot maksavat näillä vastikkeilla pääosin rakennusaikaisia lainojaan.
Asumisvalinnan vertailu käyttää näitä lukuja. Talon vanhetessa sen korjausvastike siirtyy sille tasolle, jota vanhemmat talot maksavat nyt. Vuonna 1985 valmistunut talo maksaa siis kahdenkymmenen vuoden päästä nykyisten 1960-luvun talojen tasoa.
Lähteet
- Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 4 luvun 2, 3 ja 6 §, 6 luvun 3 ja 32 § sekä 7 luvun 27 §, Finlex, ajantasainen teksti luettu 12.10.2026.
- Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta 481/1995, 23 §, Finlex, luettu 12.10.2026.
- Vuokra-asunnon puutteellinen kunto, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, luettu 12.10.2026.
- Putkiremonttibarometri 2026, keskeiset tulokset, Isännöintiliitto, toukokuu 2026, luettu 12.10.2026.
- Kotitalousvähennys asunto-osakeyhtiössä, Verohallinto, päivitetty 25.9.2024, luettu 12.10.2026.
- Asunto-osakeyhtiöiden talous, Tilastokeskus, taulukko 15gi "Asunto-osakeyhtiöiden tuloslaskelmaerät rakennusvuosittain, 2024–2025", päivitetty 15.6.2026, erä k3283, kerrostaloyhtiöt. Lähde: Tilastokeskus, CC BY 4.0.
- Korjausrakentaminen, Tilastokeskus, taulukko 15ga "Asunto-osakeyhtiöiden suunnitellut suuret remontit", 2025, päivitetty 15.6.2026. Lähde: Tilastokeskus, CC BY 4.0.